Joulun tuhot?

Se on taas yksi joulu takanapäin ja tyypillisesti jouluun yleensä liittyy paljon ruokaa.

Suklaata tuppaa joka tuutista ja ruokapöydät ovat herkkuja täynnä kun sukulaisissa käy. Ruokakaupat eivät ole joka päivä auki tai vaikka olisivat, et ehkä halua silti lomapäiviä viettää kaupassa käymällä vaan hommaa kotiin varastoon sen mitä tarvitsee. Monesti toki tulee hommattua ylimääräistäkin kun koittaa varmistua kaiken riittävyydestä.

Mites nyt sitten meni oma joulu ja ruokailut? Millään tarkalla dieetillähän en nyt sitten ole ollut, koittanut syödä vain kohtuullisen terveellisesti ja monipuolisesti ja hiukan makrojakaumaa tarkkaillen. Siis niin etten laskeskele mitään mutta katson että aterioilla tulisi saatua hyviä rasvoja, hiilaria sopivasti tai vähemmän ja tarpeeksi proteiinia. Eli että ravinto olisi ravitsevaa ja hyödyllistä ja tukisi hyvinvointia. Joulunpyhinä sukulaisten kattauksista nauttiessa en kuitenkaan stressannut ja lahjaksi saatuja suklaita maisteltiin myös ihan sen mukaan mitä mieli teki. Siis sen muutaman päivän ajan - välipäivät toivat mukanaan arjen ja loput suklaat odottavat nyt kyllä kaapissa syrjässä ja testaavat itsekuria.

Että miten nyt sitten kävi? Vapaa herkuttelu, johtiko se turmioon?

Yllä kuntokuvia, kuvapari oikealla lokakuun lopulta ( flunssan ja treenitauon keskeltä) ja oikealla joululoman jälkeen otettuna. Kivaa pientä nestepöhöä on näkyvissä, kiitos sipsien ja suklaan, mutta ei parissa päivässä kuitenkaan mitään korjaamatonta tuhoa saa aikaiseksi vaikka ruokailujen suhteen löysäisikin hiukan nutturaa. Ja löysäilyn jälkeen on taas tuntunut mukavaltakin palata säännöllisempään ruokarytmiin ja terveellisempiin aineksiin. ( Joskin minun lempiruokani on kinkun sijaan ollutkin kyllä aina meidän suvun pöydässä katkarapusalaatti ja lohipasteijat.. )

Mitään vatsapalikoita ei ole koskaan mulla ollutkaan näkyvissä, ne on edelleen vasta yksi pieni tavoite muiden joukossa, se timmimpi vatsaosasto siis, joten tästä tilanteesta lähdetään nyt muutenkin työstämään kroppaa ensi vuodeksi. Kun nyt alkuun saisi voimaa ja lihasta alle voisi sitten kenties jossain kohtaa tehdä pienen välidieetin jolla karsia pois ylimääräisiä peitteitä tuosta. Jos nyt siis jaksaa panostaa ihan dieettaamiseen.. Perusterveellisyys on tarkoitus pitää kuvioissa edelleen muutenkin.

Nestepöhöä taas voi aina lähteä torjumaan riittävällä vedenjuonnilla, kuitujen lisäämisellä ja aineenvaihduntaa tehostavilla aineksilla kuten sitruuna, vihreä tee jne. Pelkkää nestettä voi varsinkin naisen kehoon kertyä helposti jopa kiloja, mutta se ei ole pysyvää damagea vaan siihen pystyy onneksi useimmiten puuttumaan palaamalla ruotuun.

Näin nyt siis selvitty taas yhdestä joulun ajasta ruuastakin nauttien - Seuraavaksi vuorossa uusi vuosi ( ja sitten päästäänkin odottelemaan kun kansa alkaa taas kerran joukkona palata ruotuun lehtien pursuillessa alkuvuoden tyypillisiä "näin irti joulukiloista sekunnissa"-artikkeleja ja asiantuntijoiden neuvoja uuden elämän aloittamiseen..)

Mun huumeeni

Miltä tuntuu päästä säännöllisen salitreenin makuun monta kuukautta kestäneen himmailun ja yli kuuden viikon totaalitauon jälkeen?

No eihän tässä meinaa sanat riittää! AWESOME!

Kuuteen päivään olen vetänyt hiitin jalkaosastolle, yläkroppaa (olkapäitä jne.) pari kertaa, kerran jalkatreenin painottuen takalistoon ja yhden hyvän selkätreenin. Edelleenkään ei nyt mennä aivan täysiä treeneissä, haen tuntumaa ja ei revitellä isoilla painoilla. Fiilistä kuulostellen - eilen itseasiassa piti pitää vapaapäivä mutta ei sitten malttanutkaan aivan.. Joten tuli tehtyä vähän akroa ja yläkroppaa sitten vielä. Toki NYT sitten pakko pitää sitä taukoakin ennen seuraavaa rupeamaa ettei vetäisi heti ihan överiksi. Tuntuis vaan että jaksaisi vaikka mitä just nyt. 

Edelleen on liikkeellä täälläpäin sitkeitä flunssia ja oksennustautia, joten on vähän olo että nyt kaikki irti kun pystyy treenaamaan - ei taas tiedä mikä seuraavaksi kaataa sängyn pohjalle potemaan ja koska. Mutta lepopäivät on myös pakko huomioida, niin haastavaa kuin se ehkä nyt onkin, tällä tauon jälkeen pursuavalla energianmäärällä ja treeni-innolla. Ei ole kuitenkaan järkeä vetää itseään nyt taas heti piippuunkaan ja joutua ylikunnon takia seuraavalle treenitauolle.

Mutta voin sanoa että tätä on kaivattu. Kaikkea treenaamiseen liittyvää treenijuoman sekoittelusta ja kassin pakkaamisesta aina pukkarissa syötyyn banaaniin treenin jälkeen. Ikävä on ollut myös treenivaatteitakin.

Pakko se vaan on myöntää, liikkuminen, treenaaminen, se on mun huumeeni. Itsensä kiusaaminen, mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen, sitä seuraava endorfiinipölly. Voi miten olen tätä kaivannutkaan.
Ei voi kuin toivoa että ehtisi nyt edes jonkun aikaa tästä taas nauttimaan ilman ärsyttävää sairastelua.

Tehokas ja nopea jalkatreeni

Taas koitan aloitella flunssailun jälkeen treenailua varovasti. Eilen sattui töissä sopiva hiljaisempi väli ja innostuksen puuskassa vetäisin taukoliikuntana sitten tehokkaaksi osoittautuneen jalkatreenin. Treenin tein pelkästään kehonpainolla ilman apuvälineitä. Onnistuu siis kotioloissa tai melkein missä vaan - tuoli ja jonkunlaiset rappuset tosin tarpeen löytyä lähistöltä.

TREENIN LIIKKEET

3-sarjana:
15 x sumokyykky
32 x askelkyykkyä ( 16 per puoli )
2-3 krt ylös ja alas rappuja juosten ( 14 rappua )
+
3 x 12 lantionnostoa toimistotuoli apuna

Alun kolme liikettä siis tein putkellä ilman taukoja ja kierroksia tuli kolme. Kierrosten välissä pidin sopivan tauon, minuutin kaksi korkeintaan, sen verran että syke vähän tasaantui portaista juoksentelusta ja saattoi lähteä uudelleen. Triplasarjan päälle sitten vielä viimeistelyksi 3 x lantionnostoa toimistotuolia apuna käyttäen, eli yläkroppa tuolilla ja sitten nostot. Näin sitten vielä eristetysti tuntumaa sinne takaliston puolelle.

Koko treeni kesti ajallisesti 15-20min joten se oli vallan tehokas pikku rykäisy joka katkaisi sopivasti toimistohommissa istumista ja herätteli. Ja kun treenitaukoa on ollut niin tuon monimutkaisempaa se ei tarvinnut - tänään kyllä tuntuu että on jotain taas tullut tehtyä.

Ei kahta ilman kolmatta..

Saako kiljua? Ääneen ja kovaa?

Tämän syksyn teema on todellakin ollut flunssa ja sairastelu. Kaksi flunssaa takana josta edellisestä täysi toipuminen otti miltei 6vkoa. Ja oliko nyt sitten muutama viikko väliä että pikku hiljaa aloin tehdä varovaista treeniä treenitauon jälkeen kunnes taas totesin että kurkkuun on muuttanut kaktus. Jonkun päivän jaksoin toivoa että yllättävä pakkasjakso on vain aiheuttanut pienen kylmettymisen siinä missä kuiva ilma sai nenän limakalvotkin karrelle. Mutta ei, kyllä tässä taas niistää saa ja yskääkin yrittää pukata. Ei voi kuin toivoa että tällä kertaa selviäisi vähemmällä kuin yli kuukauden potemisella.

Treenit on siis olleet vähissä. Treenitauon takia aloittelin sitten ihan kotitreenillä ja akrotreeneissä toki käymällä. Siinä mielessä äärimmäisen helppoa että ei ole tarvinnut paljoakaan tehdä tuntuman saamiseksi. Kolmenkin liikkeen jalkatreeni ( esimerkiksi askelkyykky, sumokyykky ja lantionnostot ) on riittäneet saamaan reidet ja takamuksen huutamaan seuraavaksi pariksi päiväksi. Yhden selkätreenin kävin vetämässä salilla ja kotona tehnyt myös vatsoja. Eritasopunnerruksiin ihastuin myös yksinkertaisena ja tehokkaana herättelynä. Mutta en siis ole päässyt ollenkaan kunnollisen treenaamisen makuun tässäkään ja juuri kun vähän lisäsi arkipyöräilyäkin niin tuli tätä takapakkia. Kyllä kieltämättä alkaa päänuppia rassata reippaasti näin pitkään jatkunut tauko fyysisestä rääkistä.

Syömiset olen pitänyt kohtuudessa, ja juomisetkin olen pääosin saanut pidettyä kasassa eli siis juonut riittävästi vettä koko ajan. Tankkaan myös kotona jatkuvasti vihreää teetä johon pistän hunajaa ja raakaa inkivääriä hautumaan.

Mutta ehkä tämä vielä tästä.. Joskus? Ehkä? EHKÄ?

Oh how I wish I could!